Did you visit the Canon photo wall at PING Festival 2018?
8.5.18 | Helsinki, Finland
Tuesday
8 May 2018
Clarion Hotel Helsinki
Tyynenmerenkatu 2
Helsinki, Finland

Jakamistalous johtaa vakuutusalan mullistukseen

Jakamistaloudessa on kysymys kahdesta asiasta: toisaalta tehokkuudesta, kun vapaa resurssi otetaan käyttöön, toisaalta voimaannuttamisesta, kun ihmiset voivat tehdä asioita vertaisten kesken ja hyötyvät siitä taloudellisesti.

Kumpikin seikka on tulevaisuuden kannalta välttämätön. Tarvitsemme sekä ekologista että sosiaalista kestävyyttä – resilienssiä. Jakamistalous luo juuri sitä.

Jakamistaloutta kannattaa johtaa vakuutusalan mullistukseen

Vakuutustoiminnan vuotuinen arvo on noin 5000 miljardin euroa globaalisti. Toimialalla on paljon potentiaalia tehostua teknologisilla sovelluksilla. Tehostamisen vaikutus on tietenkin sitä suurempi, mitä lähemmäs toimintamallin ydintä mennään.

Vertaisvakuuttaminen – kun se tehdään oikein – saattaa johtaa erittäin rajuun toimialan uusjakoon. Tämä johtuu siitä, että siinä toiminnan koko ydin mullistuu. Vakuuttaminenhan on vuosisatoja perustunut hyvin yksinkertaiseen liiketoimintayhtälöön: keräät vakuutusmaksuja, maksat korvauksia, ja jos ylijäämää jää, siirrät sen voittona osakkaille tai alennuksina keskinäisen yhtiön asiakkaille.

Juuri keskinäisen (mutual) vakuuttamisen vahvan perinteen vuoksi monilla asiantuntijoillakin on ollut vaikeuksia hahmottaa mitä vertaisvakuuttaminen on. Millainen olisi vakuutustoiminnan Uber? Ajatus on sekoittunut keskinäisen yhtiön toimintamalliin – asiakkaat ovat vertaisasemassa, kun he saavat jakaa ylijäämän keskenään.

Mutta tällaisessa mallissa vakuuttaminen on kuitenkin keskitettyä. Kaikki tapahtuu yhden taseen, vakuutusyhtiön, kautta. Kärjistäen voisi sanoa, että vakuutusyhtiön tase on yksi suuri riskikeskittymä. Toki sitä säännellään, ja toki jälleenvakuutus hajauttaa riskiä, mutta fundamentti ei muutu.

Todellinen muutos seuraa siitä, että vahinkojen koko rahoitus ja koko muu hallinnointi hajautetaan. Silloin vasta voidaan puhua vertaisvakuuttamisesta (peer-2-peer insurance). Terminologia on kuitenkin vielä hyvin horjuvaa, onhan esimerkiksi Lemonade onnistunut uskottelemaan kaikille olevansa “vertaisvakuutusyhtiö” (p2p insurance company). Tämä on tietenkin sanahelinää, oikeasti kyseessä on ihan vain vakuutusyhtiö.

Hajautetut mallit

Blockchain on tuonut hajautetun tapahtumakirjanpidon rakenteet (DLT, Distributed Ledger Technology) kaikkien huomion kohteeksi. Se voi luoda uusia toimintamalleja mutta vakuutustoiminnassa se ei yksin riitä. Kyse on aina riskien jakamisesta, eikä sitä voi mielekkäästi tapahtua kahden henkilön välillä. Fair ottaa siksi hajauttamisen periaatteen laajemminkin käyttöön. Sekä vahinkojen rahoitus että vahinkojen hallinnointi on konseptissamme kokonaan hajautettu.

Fair ei siis kerää maksuja mihinkään, vaan annamme palvelun käyttäjien pitää rahansa, kunnes niitä tarvitaan jonkun toisen käyttäjän vahinkoon. Maksut kerätään vain sitä mukaa, kuin on vahinkoja. Suuresta joukosta pieniä maksuja muodostuva korvaussumma välitetään samantien korvauksen saajalle.

Fair ei myöskään päätä korvauksista. Vertaisjäsenet päättävät siitä äänestämällä, jolloin yksittäiset mielipide-erot tasoittuvat. Samalla saavutetaan automaattisesti yleistä hyväksymistä tai yleistä oikeustajua vastaavia päätöksiä. Tilannetta voi verrata siihen, että vakuutusyhtiö sallisi asiakaspaneelien ratkaista kaikki yhtiön korvauspäätökset.

Disruptiiviset elementit

Hajautetun mallin merkitys ulottuu pidemmälle kuin äkkiä arvaisi.

Ensinnäkin saavutetaan merkittävä hintaetu. Kun pääomituskustannuksia, korvaustoiminnan kustannuksia sekä vakuutusten hallinnointikustannuksia ei oikeastaan ole, on tällä 20-50 % suuruinen kuluvaikutus. Erityisen suuri vaikutus on pienissä vahingoissa, joiden käsittely perinteisellä mallilla on suhteellisesti aina kalliimpaa.

Kun korvauspäätöksistä äänestetään, turva on myös ymmärrettävämpää. Korvattavuus on mahdollista pohjata suoraan joukkoistamiseen, muutamalla yksinkertaisella perussäännöllä ohjattuna. Mitä enemmän äänestäjiä tapaukseen kytketään, sitä hankalampi tapaus voidaan ratkaista keskimäärin yleisen oikeustajun mukaan ja sitä ennustettavampia tulokset ovat. Tähän – ennustettavuuteen ja yleisen oikeustajun mukaisuuteen – myös perinteisten vakuutusyhtiöiden tulisi pyrkiä. Vakuutusehtojen yksityiskohtainen sisältö kuitenkin johtaa helposti siihen, että niiden ymmärrettävyys ja läpinäkyvyys kuluttajalle on heikko.

Kolmanneksi turva on monipuolisempaa sekä kiinnostavampaa. Äänestyttämällä korvattavuudesta voidaan oikeastaan turvata mitä vain. Onko tässä siis lopultakin keksitty vakuutusalan Graalin malja – tuote, joka korvaa kaikki vahingot?  Ainakaan kauas tuosta ajatuksesta ei jäädä. Fair tuo jo ensimmäiseen tuotelanseeraukseensa Huonon Onnen korvaukset. Mistä tahansa ylllättävästä menosta tai hukkaan menneestä kulusta, siis aineettomasta vahingosta eli huonosta onnesta, voidaan pyytää korvausta.

Neljänneksi, mallin riskinkantokyky ja luotettavuus on ehkä yllättäen teoreettisesti jopa parempi kuin perinteisen vakuutustoiminnan. Yksittäinen yhtiö voi solvenssivaatimuksista ja jälleenvakuutuksesta huolimatta mennä konkurssiin. Satatuhatta tai miljoona palvelun käyttäjää eivät sen sijaan kaikki joudu kerralla maksukyvyttömiksi.

Perinteinenkin vakuuttaminen silti säilyy

Kaikesta edellä mainitusta huolimatta perinteiselle vakuutustoiminnallekin on tulevaisuudessakin tarvetta. Vertaispalveluun ei kukaan voi ajatella turvaavansa silloin, kun talo palaa tai auto menee lunastuskuntoon. Aivan samoin voit käyttää Uberia lyhyisiin taksimatkoihin, mutta et suostuisi menemään maallikon ohjaamaan junaan tai lentokoneeseen.

Näkisin siis digitaalisuuteen pohjaavat ja dynaamisesti riskin mukaan hinnoiteltavat vakuutukset osana tulevaisuuden vakuutuspalettia. Pienemmät vahingot kannattaa kuluttajien hoitaa keskenään, sotkematta siihen vakuutusyhtiötä. Suuremmissa vahingoissa on edelleen tarvetta ammattilaispalvelulle.

Fair vertaisvakuutus

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *